Turvavyövaljaat

Väliin puhelinpäivitystä, kuvat varmaan seikkailee ihan omiaan vaikka pitäisi olla keskellä. Oh well... Ostin tuolle pennulle 10viikkoislahjaksi vihdoin turvavyövaljaat. Valjaat saa olla hyvin päällä, mutta aluksi tuli kulmien alta katseita... :D

Kuvia napsin samalla kun autoreissun jälkeen käytiin vielä korttelin ympäri. En tiedä oisko hyvä, että valjaat yhdistetään aina vain autoiluun. N keksii meinaan välillä, että autolle ei oo kiva mennä vaikka autossa on ihan jees. 

Säätövaraa valjaissa on pitkäksi aikaa, nyt pienimmällä meinaan. Helppo sujauttaa päälle ja kiinnittää autossa. Ihan hyvin toimii hihnankin kanssa, vaikka vielä tuo turvavyöhön kiinnitettävä kappale painaa sen verran, että on parempi itse "kannatella" sitä kuin antaa roikkua kyljellä. Onneksi N ei yleensä rieku hihnassa, väsyneenä ainakaan, niin ei rasitu valjaat turhaan pissalenkeillä päällä ollessa. 

Hyvähän se muutenkin on valjaisiin tottua, vaikka pakon sanelemana nämä hankittiinkin. Toisessa autossa siis on se häkki, mutta toiseen ei häkkiä saa.

Semmoiset miehisen väriset valjaat siis meillä :b

Lappalaisseurassa

Meillä "juhlittiin" kymmenen viikon ikää lappalaisseurassa. Ihania tyttöjä jos N:ltä kysytään ;)
Tässäpä kuvapläjäys maanantailta! Kaikki kuvat ©Noora Näätänen

Onnellinen ja kaikkensa antanut poropoika nukahti autoon parin mutkan jälkeen kun suunnattiin kotia kohti :)

Ensimmäinen kosketus luonnonveteen!

riemuidiootti <3

Leiki vähän ees?

Metsälenkki ja tivoli

Aloitetaan kuvalla kun N nukahti vesikipolle. Hyvin väsynyt nappula. Alla kuvia metsälenkiltä jolla nähtiin pelottava roskis :D

Ollaan nyt kuljetettu N:ää autossa häkissä. Hyvin on alusta asti on mennyt ja useimmiten N  nukahtaa autoon. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, että autolla mennään esim. lenkille ja koirakavereita tapaamaan joten kotiin mennessä on muutenki väsynyttä meininkiä.

Pääsiäisen kunniaksi lähdettiin Riihimäelle katsomaan tivolia. Olisihan se pitänyt arvata, että N keskittyi enemmän kaikkeen muuhun kuin tivolin ääniin :D Saatiin kuitenkin samalla kaupungissa olemista, ihmisten ja koirien kohtaamista.

Kovasti N on kasvanut ja sen kanssa on edelleen helppoa mennä ja tulla. Jännittävät paikat ja asiat saavat päälle stopin tai peruuttamaan. Saa nähdä miten käy ensimmäisen bussi ja junamatkan kanssa :D

Heppoja!

Käytiin tuossa ennen pääsiäistä kaverini kanssa tallilla. N lähti mukaan, jotain uutta taas sillekin :) Yllätyin kuinka hyvin reissu sujui, olisin meinaan kuvitellut että haukku pääsisi ainakin, mutta ei. N selkeästi hämmentyi hetkeksi kun hevonen käveli ohi, mutta metsälenkin aikana olisi halunnut turhankin lähelle :D Poju oli aivan hiljaa ja keskittyi lähinnä hevosen perässä pysymiseen.

 Takaisin tallin pihaan päästyä N keksi hevosen kakan.... ja sehän se oli sitten hyvää! Kaverini meni hevosen kanssa kentälle ja me jäätiin N:n kanssa aidan toiselle puolen. Vähän harjoteltiin luoksetuloa, kun kerrankin oli aivan uudenlaista häiriötä :) Muuten aika tietenkin meni siihen, kun N ihmetteli hajuja ja ääniä.

Uusia pintojakin oli tarjolla, kuormalavan päälle meno oli aluksi jännää. Lopultahan tuo kiipesi sinne ihan itsekin, vaikka ei vielä ihan rentona siinä ollutkaan. Kissan N tapasi ensimmäisen kerran myös! Sille sitten piti vähän haukkua ja murista, mutta ei N kissan luokse uskaltanut ihan heti. Jonkun ajan päästä rohkeutta oli enemmän ja N yritti saada kissan leikkimään. Tassuahan sieltä tuli kun N meni liian lähelle :D Vähän rauhoitti menoa, mutta silti piti yrittää uudestaan ja vinkua kissan perään kun se meni liian kauas.

Kaikenkaikkiaan oli hyvä tallireissu, saatiin opetella odottamistakin ja se uusien hajujen määrä piti pienen kiireisenä.

Nähtiin pitkäperjantaina uusi koiratuttavuus. Akita neiti oli N:n mielestä sen verran kiva, että seurata piti koko ajan. Ja haistella  samat hajut! N osasi taas olla fiksusti isompiensa kanssa ja antoi A:n haistella ja tutustua rauhassa. Pari kertaa A:n piti sanoa, että nyt riittää, kun N:n penturiekut meni vähän yli. Niin ja harmittihan se, kun A ei ole mikään leikkijä :D Ylläoleva kuva kertoo oikeastaan kaiken siitä, minkälaisia koiria nuo ovat.

Seuraavaksi metsälenkkikuvia!

8vko

Reenii reenii!

Kuvia on tullut sen verran, että saa taas tännekin jotain. Pitää kyllä se järkkäri kaivaa esiin pokkarin tilalle, laatu olisi huomattavasti parempi. Onneksi nämäkin on niitä muistoja  niille hetkille, kun mietin, että millainen N oli pienenä :)

Rupesin tuossa yksi päivä miettimään, onko N muka kasvanut johonkin siitä kun haettiin pieni kotiin? Kai se on myönnettävä, että jotain kasvua on tapahtunut. Koon puolesta on hankala itse hahmottaa, muuten kuin kuvista :p

Mitäs meillä on sitten harjoiteltu? Jos nyt muistan kaiken tähän laittaa niin seisomista (ylemmässä kuvassa takamus ei oikein menny niin ku ois voinu :D), istumista, maahan menoa, odottamista, luoksetuloa, irti päästämistä, etsimistä... Seuraamista vieressä ja pysähdyttäessä istumista (istuu vielä johonki sivun ja edessä olemisen välimaastoon). Eilen kokeiltiin ekan kerran ja kyllähän N sen idea keksi millä saa jotain kivaa ;) Tassut ei pojulla aina meinaa olla maassa, joten ollaan sitten tarkoituksella harjoiteltu "kurre" asentoa. Vielä otetaan kädestä tuki, pysyy pystyssä paremmin.

Tokihan meillä käytetään nameja, leluja ym. harjoitusten kanssa. Istumisen N osaa useimmiten jo pelkästä käskystä tietyissä tilanteissa. Kaikki yllä mainitut kuitenkin onnistuu tavalla tai toisella. Ja kyllä vaan, olen aika ylpeä vajaa 9vko ikäisestä N.stä! Pentukurssillekin olisi tarkoitus mennä, mutta tosiaan näitä asioita ollaan opeteltu ihan omin avuin kotona.

Hyötyä tästä harjoittelusta on silläkin, että pysyy tuo pennun pääkoppa toiminnassa niin hepulointi vähenee. N osaa mielestäni hyvin keskittyä (kotona/kotipihassa) harjoitteluun, on toki hetkiä kun maailma vie, mutta yleensä kaikki muu jää huomiotta. Hihnassakin tuo kävelee varsin hyvin jo nyt, vaikkei sitä ole varsinaisesti harjoiteltu. Katsotaan miten sitten, kun ikää tulee lisää :D

Autoilu näyttää usein tuolta ^ , katsotaan missä vaiheessa kokeillaan häkissä kuljettamista ja siirrytään takakontin puolelle. N ei ole kärsinyt pahoinvoinnista ja vaikka monet kirjat sanoo, että olisi hyvä nähdä ulos, ei N:ää vielä ainakaan kiinnosta ikkunasta katsominen. Pari kertaa on vilkaissut ja sitten onkin voinut nukkua :)

Semmoista, me jatketaan näiden treenaamista ja keksitään uusia juttuja ajan kanssa!

Kavereita!

Tuossa yksi päivä käytiin ensimmäistä kertaa tutustumassa tuttuni Shiboihin. Arvata saattaa mikä jännitys se näkeminen oli :)

Tänään otettiin uusiksi uros Shiban kanssa. Hetken sai K suostutella N:ää, mutta sen jälkeen ei riemulla ollutkaan rajoja! Ihanat pojat <3 N olisi jaksanut huomattavasti K:ta pidempään, herrasmiehenä K jaksoi kävellä pienen iloksi ympyrää vielä ekstra hetken ;D

Jottei pienen porolapsen onni jäisi tähän, nähtiin ensimmäistä kertaa eräs nätti lapinkoiraneiti. Sitä tuttavuutta ei kauaa tarvinnut tehdä, kun N jo seurasi V:n jokaista liikettä :)

Päivä oli antoisa ja iltahepulointi tapahtui parhaassa seurassa. Ilmeisesti hauskaa oli niin paljon, että autossa piti ihan pikkusen yrittää vielä päästä takaisin. Nyt makkarissa tuhisee väsynyt penneli :)

Kotiutuminen kuvina

Nyt niitä kuvia :) N piti mekkalaa kasvattajalta lähtiessä melkein puoleen väliin matkaa, onneksi lopulta uni vei voiton. Ei kuitenkaan pissannut tai oksentanut matkalla. Sen autoreissun jälkeen ollaan kaksi muutakin reissua tehty ja paremmin jo menee!

Uudessa kotipihassa oli hetken ihmettelyn jälkeen jo ihan kivaa. Yllä oleva on ainut järkevä kuva jonka pienestä sai :D Norpan näköinen otus <3 Tähän mennessä yöt on menneet hienosti! Ekana yönä piti ihan hetken ääntä, toisena ei ollenkaan. Kumpanakin yönä on pidättänyt aamuun asti ja pihalle on sitten tehty tarpeet.

Äänen käyttö on ollut siedettävää, eikä tähän mennessä ole yksinollessaankaan mekastanut. Tosin, on tuo nappula ollut väsynytkin kun on jäänyt yksin. Leikkiminen on kivaa ja joitain leluja pitää komentaa kun eivät tottele :D

Niin ja se "oma paikka" on löytynyt sohvan ja pöydän välistä (tai pöydän alta). Yöt nukkuu makkarin lattialla jottei sohva saa naskalihampaista osakseen.

Kaikinpuolin N on ollut hienosti. Kutsusta tulee yleisesti ottaen täyttäpäätä luokse kotipihalla ja iltahepuleissakin juoksee täysiä syliin. On tämä kerinnyt jo niitä rajojakin etsiä mm. hampaiden käytön osalta. Tarvittaessa turvaa etsitään minun tai T:n jaloista, mutta äkkiä uskaltaa jo yksinkin vaikka mitä.

Lyhykäisyydessä nämä yhteiset pari päivää. Saas nähdä mitä tästä pienestä tulee :)

Ongelma

Juu, nyt on sellanen ongelma, että kamera ja läppäri ei tee yhteistyötä. Kuvat latautuu keskimäärin neljänä kappaleena aina, eikä siten oo mikään mukava niitä setviä. Palaan tänään myöhemmin toiselta koneelta asiaan ja kerron paremmin kuulumiset!
N on asettunut taloksi ja kerinnyt jo kokeilemaan missä rajat menee. Iso sydän ja kova pusuttelemaan :)

Jännitystä

Apuaaaa. Nyt tulee varmaan tylsin blogipostaus ikinä, mutta jännitys on huikeaa!

Kävin tuossa aamusta ostamassa muutamat ruoka jutut pentua varten, koska ylihuomenna N haetaan kotiin :) Aiomme vaihtaa nappulan pennulle, kunhan on pieni ensin kotiutunut. Eilen varmistui tuleva nappulamerkkikin. Toki pentu saa muutakin, mutta tulevaisuutta ajatellen nappula helpottaa monia hetkiä ja tämän takia niihin on koitettu tutustua mahdollisimman hyvin. 

Kämppä on pentuvalmis, tai no matot on vielä paikallaan. Muuten ei olekaan jäljellä kuin muutaman tavaran paikalleen laitto :)

Punkkien ynnämuiden ällötysten estokeinojakin on pyöritelty ja löydetty kokeilun arvoinen vaihtoehto. Niin ja ekat koiratreffitkin on sovittu! Pääsee pikkupoju akkavaltaan tutustumaan, koska niiden kanssa täytyisi tulla toimeen myöhemminkin :D

Seuraavan kerran postausta ku N on matkalla kotiin ja siitä se kuvapaljous täällä sitten alkaa!